Ensimmäinen sana. Sana. Kömpelö aloitus! Pitkään siitä on viime kerrasta melkein 5-vuotta kun tänne on kirjoitellut. Välissä on tapahtunut mailman eniten asioita ja pää on pyörällä tällähetkellä. Olisi niin kiva vaan koittaa oksentaa kaikki kerralla ulos päämäärättömänä sanojen sekamelskana. Sellaisena että hyvä että edes itse saisin siitä selvää mutta ehkä yritän saada mietteitä ulos hiljalleen. Elämästä, työ elämästä, kokemuksista, seikkailuista ja siitä mitä niistä olen oppinut. Miksi juuri nyt? Juuri nyt minulla ei ole mitään muuta kun aikaa kun työt loppui hyvin yllättäen. Samalla tilanne luo vapauttavan tilan alkaa myös pohtimaan työelämää ja sen maisemaan tämänhetkisessä maailmassa. Samalla kun pohdin mikä on minun uusi suunta elämässä. Vieläkö jää halli vetää päätoimiseen työskentelyyn vai voisiko olla aika suunnata ajatuksiaan myös johonkin uuteen suuntaan? Kaikki kirjoitukset on tuotosta ja pohdintaa oman kokemuksen perusteella tai keskusteluista ihmisten kans...
Kevättä rinnassa ja painetta päässä. Kouluvuosi etenee huimaa vauhtia ja ainakaan tekemisen määrä ei ole vähentynyt. Tuskin tuleekaan vähenemään. Samaan aikaan pitäisi miettiä että mitäs koulun jälkeen? Mikä minusta tulee isona? Täällä hetkellä painaa päälle yksi tutkinnon pakollinenosa liiketoimintasuunnitelma. Liiketalous, laki asetukset sun muut kaverit ei ole ollut ikinä minun vahvintapuolta. Nyt niihin pitäisi saada jotenkin selkoa ja samalla saada kaikki paperille järkevään muotoon. Kaikkein tärkein kai työssä olisi kuitenkin keksiä toimiva liikeidea jolla voisi pärjätä omana yrityksenä. Tämä osa tekeekin asiasta vaikeampaa, vaikka visioita on niin konkreettista suuntaa ei ole millaisen yrityksen haluisin tai mitä haluaisin yritykseni edustavan asiakkaille. Kaikkein vaikeinta tuosta visioimisesta tekee se että en tiedä missä olen kesän jälkeen. Toivoisin ettei taas tarvitsisi muutta ja lähtee alusta rakentamaan ympärille uutta elämä...