Kevättä rinnassa ja painetta päässä.
Kouluvuosi etenee huimaa vauhtia ja ainakaan tekemisen määrä ei ole vähentynyt. Tuskin tuleekaan vähenemään.
Samaan aikaan pitäisi miettiä että mitäs koulun jälkeen? Mikä minusta tulee isona?
Täällä hetkellä painaa päälle yksi tutkinnon pakollinenosa liiketoimintasuunnitelma. Liiketalous, laki asetukset sun muut kaverit ei ole ollut ikinä minun vahvintapuolta. Nyt niihin pitäisi saada jotenkin selkoa ja samalla saada kaikki paperille järkevään muotoon.
Kaikkein tärkein kai työssä olisi kuitenkin keksiä toimiva liikeidea jolla voisi pärjätä omana yrityksenä. Tämä osa tekeekin asiasta vaikeampaa, vaikka visioita on niin konkreettista suuntaa ei ole millaisen yrityksen haluisin tai mitä haluaisin yritykseni edustavan asiakkaille.
Kaikkein vaikeinta tuosta visioimisesta tekee se että en tiedä missä olen kesän jälkeen. Toivoisin ettei taas tarvitsisi muutta ja lähtee alusta rakentamaan ympärille uutta elämää. Viihtyisin Tampereella hyvin. Tänne tunnen toistaiseksi kotiutuneeni ja saaneeni ympärille luotua edes jonkinlaisen sosiaalisen verkoston.
Juuri tuota sosiaalista verkostoa huomaan alkaneeni arvostaa enemmän kun ikää on tullut lisää ! Ei sillä ettenkö olisi aikasemmin sitä arvostanut mutta se on saanut täysin uuden merkityksen viimeisen vuoden aikana.
Kuitenkin tavoitteena on työllistyä valmistumisen jälkeen jotenka varmaan tarvitsee katsella mahdollisuuksia laajemmalla katseella. Muutto voi siis olla yksi vaihto ehdoista ja kaikki alusta jälleen...
Kaikki alusta on välillä mukavaa mutta kun huomaat monetta vuotta peräkkäin keväällä olevasi samassa tilanteessa miettimässä mitä seuraavan vuoden jälleen tekisi jotta voisi olla muuta kun työtön ja elää valtion rahoilla. Alkaa se hiljalleen kyllästyttämään. Aikansa on jännää ja omalla tavalla kivaakin elää puomilla keinuen mutta pidemmässä juoksussa se luo olon että on juureton ja tuuliajolla.
Kevät on siis eräänlaisen stressin aikaa ollut minulle muutaman vuoden. Kuljen takki auki ja silmät valppaina ja korvat höröllä, jos jostain tulisi vastaan mielenkiintoinen vaihtoehto. Samalla koitat nauttia pitenevästä päivästä ja auringon paisteesta, silloin kun sitä sattuu olemaan. Opiskelet ja koitat saada kaikki tarvittavat tiedot päähän, että kun päästään tutkinto vaiheeseen voit olla varma tietopohjastasi tai ainakin siltä osin kaikki menisi hyvin.
Olenko ainut joka kokee kevään stressaavana? vai onko teitä muitakin ?
Koitan nauttia keväästä ja välttää stressiä (ettei vanha vaiva stressi maha pääsisi kiusaksi) , luottaa että kyllä elämä kantaa ja se vielä ohjaa lopulta minut oikeaan suuntaan, kun uskaltaa vain heittäytyä vietäväksi.
Sit takaisin liiketoimintasuunnitelman pariin että perjantina 13. 3. 2015 voin sen lähettää viimeistään arvioitavaksi. Toivoa sormet ristissä että kaikki oli siinä mitä pitikin ja pääsen haastatteluun jotta voisin ensimmäisen osan tutkinnosta saada suoritetuksi. Olisin yhden askeleen lähempänä valmistumista ! :)
Tsemppiä kaikkien kevääseen!
Toivottavasti aurinkoisia päiviä riittää kaikille ! :)
Kommentit
Lähetä kommentti